torstai 13. maaliskuuta 2014

#121 Kaikki loppuu aikanaan...

Anteeksi tämä hiljaisuus, joka luultavasti tulee jatkumaan. Olen miettinyt, että lopettaisin bloggaamisen... Teen nykyään kaiken tarvittavan puhelimellani enkä siis käytä tietokonetta muuta kuin kirjoittaakseni blogia. Saan myös niin vähän kommentteja, että tuntuu kuin kukaan ei edes lukisi tätä blogia. Onko minulla aktiivisia lukijoita ollenkaan? Lisäksi en käy nykyään tallilla yhtä usein kuin ennen teille mainitsemattomista syistä, joten minulla ei ole erikoisempia aiheita postata. Uskon, että en malta lopettaa bloggaamista kokonaan, koska pidän tästä. Kirjoittelisin tänne kuulumisia silloin, kun siltä tuntuu tai on oikeasti aihetta. En halua bloggaamisesta tulevan pakkopullaa...
Lyhyesti vielä kuulumisia. Pari viikkoa takaperin ratsastin koulutunnin friisiläistammalla Annalla. Ratsastimme koko tunnin kahdella ympyrällä ravia lyentäen, pidentäen tai väistäen. En saanut Annaa liikkumaan ja kaiken lisäksi aloin puskemaan istunnallani, joten voitte arvata menikö hyvin vai ei... Oli kuitenkin kivaa vaihtelua noinkin erilainen hevonen!
Siitä viikko eteenpäin meillä oli koulun saksanryhmän kanssa vaihtoprojekti eli saksalaisia, joiden luona majailimme reilu vuosi sitten, tuli tänne Suomeen vierailulle. Minun parillani Cecilialla on kotona hevosia ja hän halusi täälläkin ratsastamaan. Koska se sopi sekä opettajallemme että tallin omistajalle, suuntasimmekin pian ratsastuskoululle. Ratsastin kyseisen tunnin Saporolla ilman satulaa, koska olin antanut ratsastusvaatteeni saksalaiselle kaverilleni, joka ratsasti Alastralla. Tunti meni omalta osaltani ihan hyvin ja Ceciliakin oli kuulemma tykännyt Alastrasta!
Saksalaisten lähdettyä alkoikin jo hiihtoloma. Olimme suunnitelleet lähtevämme perheellä Rukalle lasketteleman. Halusin kuitenkin ratsastamaan ennen sitä, joten varasin maanantaille tunnin. Sain siihen Saporon ja päätin mennä taas ilman satulaa. Tuntini oli kahdeksasta yhdeksään, mutta opettajamme kysyi haluaisinko tulla yhdeksästä kymmeneen tunnille hyppäämään lisäksi. Miksen olisi halunnut?! Seuraavalla kerralla mietin kyllä uudestaan ennen kuin lupaudun, sillä kaksi tuntia putkeen ilman satulaa alkoi jo tuntua haaroissa :'D

Koulutunti meni vain kohtalaisesti, mutta siitä oli hyvä jatkaa estetunnille valmiiksi lämmitellyllä hevosella. Ratsastin siis estetunninkin ilman satulaa. Harmittaa ettei kukaan ollu kuvaamassa! Hyppäsimme kolmen esteen jumppasarjaa ja muutamaa yksittäistä estettä. Aluksi tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta päästä kevyeeseen istuntaan ilman satulaa, kun teimme lähestymisiä ravissa. Laukassa se tulikin sitten melkein automaattisesti. Ainoa ongelma oli jumppasarjan viimeinen este, jolla ajattelin vain etten jää suuhun kiinni. En tippunut koko tunnin aikana, mistä olen tosi tyytyväinen! Luulin niin käyvän.

Tällä viikolla en mene tunnille ollenkaan, koska kulutin viime viikolla korttini loppuun. Lauantaina olisi ollut esteratsastuskilpailut, mutta en päässyt Saporolle. Sille oli niin paljon halukkaita, että minut arvottiin ulos. Olisin päässyt Afrikalla kisoihin, mutta koska en ole hypännyt sillä pitkään aikaan, luovutin paikkani kaverilleni :)

♥:llä Annika

torstai 20. helmikuuta 2014

#120 C-merkin kouluohjelma 1997

Lauantaina kävin aamulla pelaamassa kaksi futispeliä, jonka jälkeen hain kotoa tallikamppeeni ja suunnistin tallille. Saavuin sinne vähän ennen kolmea ja melkein heti alkoikin kilpailuiden järjestäminen. Kävimme sulattamassa maneesin takaa tuomarin pöydän ja penkit irti maasta sekä kannoimme niiden lisäksi kouluaitoja maneesiin. Rata rakentui nopeasti monen reippaan ihmisen voimin. Minut oli laitettu sekä ensimmäiseen että toiseen luokkaan pisteidenlaskijaksi, joten vaihdoin itselleni ratsastusvaatteet päälle ennen luokkien alkua. Itse ratsastin siis kolmannessa luokassa, joka oli C-merkin kouluohjelma 1997. Jouduin luistamaan pisteidenlaskutehtävästäni yhden verkkaryhmän ajan toisen luokan lopusta, jotta ehdin laittaa oman ratsuni valmiiksi.

Ensimmäisenä ratsastin siis Saporolla. Verkassa jouduin muistuttamaan sitä raipalla muutaman kerran, koska se ei meinannut liikkua. Radalla meillä oli kuitenkin ihan hyvä tempo lukuunottamatta pientä (kirjaimellisesti) kakkaosuutta. Sain ratsastettua kunnon kulmat ja hyvät tiet. Vaikka ratsastus ei muuten kovin kummoiselta näyttänytkää, se riitti. Saimme prosentteja 59,722% ja sijoituimme neljänneksi seitsemästätoista!
Siististi esitetty, muista taivuttaa kulmissa, huolelliset tiet, saisi liikkua vielä rennommin, tarkasti pisteissä.
Seuraava starttini oli Sarnalla. Alkuverkoissa poni oli tosi reipas, mutta radalle tempo laski huimasti. Laukkaosuudet menimme puoleksi ravissa, kun en vain saanut laukkaa pysymään yllä ja poni meinasi karata ympyrältä. Muuten olen ihan tyytyväinen rataan, vaikka esimerkiksi pysähdyksestä raviin siirtymisessäkin oli pientä säätöä. Sarnan kanssa saimme prosentteja 53,056%, mikä oli aivan yli odotusteni! Sijoituksemme oli 11/17, vaikka olin jo odottanut viimeistä sijaa.
Kuvat © Joanna Kuosmonen
Venyy melko hyvin askeleenpidenyksessä, ei pisteissä, huolelliset tiet ja kulmat, laukka ei säily, muuten sujuva.

Ratsastuksen jälkeen hoidin Sarnan pois ja vaihdoin normaalit vaatteet päälle. Kävin myös haastattelemassa erästä ratsastajaa - yksi seuran kisahaastattelijoistakun olen! Kisat olivat taas oikein onnistuneet ja toimivat, mistä saa kiittää kaikkia reippaita seuralaisia :)

♥:llä Annika

lauantai 15. helmikuuta 2014

#119 Ota mallia

Torstaina pääsin kouluilemaan Sarnalla, kuten olin toivonutkin. Poni meni edellisellä tunnilla ja minun täytyi vain heittää maneesissa satula sen selkään, koska edelliset menivät ilman. Verkkasimme itsenäisesti tavalliseen tapaan ja totuttelin jälleen pienempään ratsuun. Sarna puri alusta lähtien oikeaan kuolaimeen kiinni ihan kunnolla ja yritti oikoa kulmat. Yritin taivutella ja tehdä paljon voltteja, jotta saisin pohkeet läpi. En kuitenkaan onnistunut ja voltit menettivät muotonsa täysin.
Laukassa poni oli ihan kivan tuntoinen, kunnes opettajamme tuli ja aloitimme tehtävän. Ratsastimme keskelle ison ympyrän oikeassa laukassa, siirsimme muutaman askeleen ajaksi käyntiin keskihalkaisijalla, nostimme vasemman laukan ja laukkasimme voltin päätyyn. Sitten taas keskihalkaisijalla käyntisiirtymä ja toisen laukan nosto. Tajusiko joku selitykseni? Mutta... Meillä oli ongelmia muun muassa käyntisiirtymissä ja laukan nostoissa. Ensin Sarna ei meinannut siirtyä käyntiin ollenkaan ja viimein kun sain sen käyntiin, ei se meinannut nostaa laukkaa uudelleen. Poni alkoi myös ennakoimaan siirtymiä paljon ja ympyröistä tuli entistäkin pienempiä.
Ratsastettuamme tuota tehtävää molempiin suuntiin, siirsimme raviin ja ratsastimme isoa ravia maneesia ympäri. Minusta tuntui, ettei Sarna liikkunut mihinkään, koska olihan se isoja hevosia hitaampi vaikka ravasikin reipasta ravia :D En tiennyt kuinka paljon ponilta olisin voinut pyytää, mutta se tuntui jo paljon paremmalta alkuverkkoihin verrattuna.
Aloitimme kolmikaarisen kiemurauran ratsastamisen tehden kulmiin voltit. Sarna taipui kivasti vasemmalle, mutta puri vieläkin kiinni oikealta. Pätkittäin poni rentoutui ja varsinkin lopussa tuntui erittäin hyvälle. Ravissa oli oikeasti tempoa ja osasin pitää ohjat tarpeeksi lyhyinä. Olisin voinut jatkaa tuntia vielä pidemmälle, sillä tuntui että ratsastus jäi vähän kesken. Näillä fiiliksillä lähdetään kuitenkin kohti lauantain kisoja, joissa starttaan Saporolla seitsämän jälkeen ja Sarnalla yhdeksän maissa.

En malttanut olla menemättä tunnille myös perjantaina, kun sitä minulle tarjottiin. Kaverini suostuttelivat minut menemään estetunnille, vaikka sanoin etten pärjäisi siinä eikä minulla olisi hevosta kenellä hypätä. Jostain kumman syystä kuitenkin suostuin menemään kyseiselle tunnille, vaikka olo oli aika epävarma. En ollut toivonut ketään ja en oikein tiedä miten reagoin, kun sain tietää ratsunani olevan Unicum. Olen ratsastanut Unilla tasan yhden tunnin koulua viime talvena, eikä silloinkaan oikein sujunut. Ajattelin, että toisaalta sillä olisi kiva mennä ja kokeilla sitä uudelleen, vaikka tiesin etten osaisi mennä sillä - varsinkin kun kyseessä oli estetunti. Kaverit kuitenkin tsemppasivat minua ja vakuuttelivat, että hyvin se menee.
Alkuverkoissa huomasin olleeni oikeassa. En saanut Unia liikkumaan kunnolla! Minusta tuntui ettei raippakaan auttanut asiaa. Hyppäsimme alkuun vain muutaman kerran yksittäistä ristikkoa, joka nostettiin melko pian pystyksi. Tällä yksittäisellä esteellä keskityin katsomaan oikeasti paikat ja sen, että jalkani eivät heilahtaisi taakse. Videolta katsoessani onnistuin ainakin joten kuten. Hyppäsimme lähes joka kierroksella yhden esteen enemmän ja lopulta ratsastimme seitsemän esteen rataa. Korkeus esteillä oli suunnilleen 60-70 (+ yksi ristikko) ja se oli ihan tarpeeksi minulle.
Tehtävänämme oli ratsastaa jokaisen esteen väliin pieni voltti, joka onnistui vain kohtalaisesti. Varsinkin toisen esteen jälkeen voltti ei meinannut onnistua millään, koska käänsin liian nopeasti esteen jälkeen jolloin volttimme kiersi esteen eikä mennyt sen edestä. Muutenkin tuo kyseinen este oli hieman ongelmallinen - sille tuli kolme kieltoa ja yksi todella omituinen kaulalle lento. Muut esteet suoritimme melko tasaisesti, ihan hyvillä paikoilla. Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen tuntiin, vaikka epäonnistumisilta ei vältytty. En sentään tippunut ja minulla oli hauskaa!
Kielto
Tässä esteratsastusta parhaimillaan - ottakaa mallia!
Kooste tunnista
♥:llä Annika