keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

#136 Väistöjä, hyppyjä ja kisat!

Koska nyt on ollut taas hieman taukoa postailusta, saatte kerralla kunnon pläjäyksen. Tämä postaus sisältää siis kaksi epäonnistunutta tuntia, yhden onnistuneen ja yhdet koulukilpailut!

Noin kaksi tai kolme viikkoa sitten meillä oli koulutunti. Ratsukseni sain toiveden mukaan Sarnan. Teimme tunnilla suurimmaksi osaksi väistöjä ja laukkatyöskentelyä. Väistöt menivät ihan kamalasti, mutta laukka sujui normaaliakin paremmin! Ei tullut raville rikkoja ja minusta tuntui, että istuin siellä hyvin. Tunnista minulla ei ole oikein kerrottavaa, sillä muistan vain huonon fiiliksen väistöistä.

Koska vakiotuntini oli peruttu pääsiäisviikonloppuna, päätin mennä torstaina tunnille, jonka aiheena olivat esteet. Ratsastimme tunnilla niin sanotusti temppurataa, jossa oli kaikenlaista pientä tehtävää: väistöjä, puomeja, voltteja ja ristikoita. Tunnilla minulla oli ratsuna Sheila ja voin rehellisesti sanoa, että en ole sille sopiva ratsastaja. Sheila kiihtyi ja en saanut sitä pysähtymään. Tunnin lopussa en edes halunnut mennä viimeistä rataani. Luovutin ja melkein itku silmässä tulin tunnilta pois...
Tämän viikon perjantaina oli kuitenkin onnistunut estetunti! Ratsunani oli taas tuttu ja turvallinen Sarna, joka jo alkuverkoista lähtien tuntui ihanan reippaalta ja yhteistyöhaluiselta. Tällä tunnilla meille jaettiin välitodistukset, joten ratsastimme suunnilleen samaa tehtävää koko tunnin.

Ensin tulimme innarisarjaa, jossa oli neljä estettä ja niiden perässä yhden laukan välillä ristikko. Ensimmäisen kerran suunnilleen kävelimme sarjan läpi, mutta seuraavilla kerroilla muistin käskeä ponia kunnolla. Koko tunnin aikana tulimme vain kerran sarjan niin, että laukkasimme koko ajan. Muuten tuli raville rikkoja tai puomien tiputuksia.
Jossain vaiheessa innarisarjan kaksi viimeistä estettä nostettiin pystyiksi ja perässä olleesta ristikosta tehtiin okseri. Noiden jälkeen tuli hypätä vielä mutkan päässä oleva pysty. Korkeudeltaan okseri ja pysty olivat noin 60-70cm. Sarna pääsi taas näyttämään kuinka huikea esteponi se onkaan! Okserille tuli hyviä hyppyjä, vaikka innarisarja ennen sitä tuottikin hieman vaikeuksia. Pystylle hypyt tulivat myös puhtaasti laukasta! Tunnin jälkeen olin kuitenkin ihan puhki. Sen lisäksi että ratsastus oli raskasta, jouduin itse nostamaan jokaisen tiputtamani puomin ja näin ollen kiipesin ainakin viisi kertaa tunnin aikana ponin selkään uudestaan! :D
SUPERPONI 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Välitodistus

Ratsastajan istunta/asento 3.5
Apujen käyttö 3.5
Hevoseen vaikuttaminen/hevosen kuuliaisuus 4
Täsmällinen teiden ratsastaminen 3

Vahvuutesi ratsastajana: Iloinen ja yritteliäs. Otat ohjeita vastaan kun sille päälle satut.
Olet kehittynyt: Ryhdikkäämpi istunta ja vaikutat hevoseen paremmin.
Kehittymistavoitteet: Nopeampi pohjetyöskentely. Älä arkaile käskeä.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Eilen olivat OUSA-cupin toiset kouluratsastuskilpailut, joissa ratsastin C-merkin kouluohjelman. Niissä oli arvotut ratsukot ja arpa heitti minulle Elarin. Olin hieman epäluuloinen ratsustani muistellessani edellisiä koulukisoja sillä, jolloin olimme vain kävelleet koko radan läpi. 

Tällä kertaa kisat menivät kuitenkin tuplasti tai jopa triplasti paremmin, sillä veimme voiton luokassamme! Pisteitä saimme 124,5 ja prosentteja huimat 73,235%! Ehkä Elarissakin on kouluhevosen vikaa... (: Luulen, että seuraavissa kisoissa minun on jo uskaltauduttava suorittamaan B-merkin kouluohjelmaa!

♥:llä Annika

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

#135 Kaksinkerroin hyppelöitä

Perjantaina hyppäsimme jälleen. Minulle oli laitettu ratsuksi Cami, mutta vaihdoin yhden tuntilaisemme kanssa, ja sain Afrikan! Kun nousin tamman selkään, se tuntui aivan valtavalta, koska olinhan viimeksi ratsastanut pienimmällä ponilla, mitä tallista löytyy!

Normaalien alkuverkkojen jälkeen aloitimme hyppäämisen pienellä pystyllä. Siihen hypyt onnistuivat hyvin ja näin askeleen. Afrikalla hyppääminen tuntui helpolta, ja pystyin keskittymään enemmän itseeni. Minun pitäisi saada esteistuntaani korjattua - ja paljon!
Kun olimme hypänneet pystyn muutaman kerran, opettaja selitti meille radan: ensin pysty-pysty -linja, sitten okseri-pysty -sarja, jonka jälkeen okseri-pysty -linja. Viimeisen linjan jälkeen sai valita ratsastaako uudelleen sarjan vai ensimmäisenä ratsastetun linjan. Itse valitsin kummatkin vuorotellen! Korkeudeltaan esteet taisivat olla hieman reilu 60cm.
Afrika hyppäsi tasaisesti koko tunnin ja ainoastaan sarja tuotti pieniä ongelmia: jos en pidättänyt tarpeeksi, sarjan väli meinasi jäädä hieman ahtaaksi meille. Kuten aiemmin jo mainitsin, hyppääminen tuntui helpolta. Oli mukavaa "vain hypellä", kun ei tarvinut käskeä hevosta koko ajan eteenpäin.

Loppuravailujen jälkeen keräsimme esteet ja hoidimme hevoset. Samalla päätimme Lindan kanssa mennä myös seuraavan päivän estetunnille! Opettajamme oli juuri jakamassa siihen hevosia, joten kysyin kenet saisin. Hän lupasi minulle tallin (melko) uuden asukkaan Cayennen. Olin innoissani päästessäni kokeilemaan tämän näköistä kaunotarta:
Hoidettaessa Cayenne oli yhtä lutuinen kuin koiranpentu! Kun oikeasta paikasta rapsutti, se vain käänteli päätään. Kaiken lisäksi se tuli itsekin hakemaan huomiota ja rapsuttelemaan olkapäätäni. Mikä ihanuus!

Alkukäynneissä ja -raveissa minuun iski epätoivo, sillä en osannut ratsastaa Cayennella yhtään! Aina joko sen pää oli ihan kierossa tai ohjani löysällä. En saanut pohkeita kunnolla läpi ja sen vuoksi en saanut tammaan kunnon liikettä. Vasta laukatessamme koin tunteen, että edes jokin toimii!

Laukkojen jälkeen aloimme hyppäämään viiden esteen rataa. Kahdella ensimmäisellä kierroksella korkeus oli ristikko, jonka jälkeen noin 50cm. Ensimmäisillä hypyillä opettajamme laski minulle askeleet ääneen, jotta saisin tamman hyppytyylistä kiinni. Sitä täytyi joko uskaltaa käskeä hyppäämään tai vaihtoehtoisesti ottamaan töpöaskel. Jos saimme askeleen kohdilleen, Cayenne esitteli kauniin pyöreitä hyppyjä - estehevonen se kun on! Itse kun en ole esteratsastaja, minulla oli hieman vaikeuksia esteistuntani kanssa, mutta muuten esteet sujuivat todella mallikkaasti!

Cayennella oli mukava hypätä, mutta niin alku- kuin loppuraveissakin minulla oli sellainen tunne, että kouluratsastus ei meillä kahdella pelittäisi. Hoidin tamman tunnin jälkeen ja jäimme Lindan kanssa kuvaamaan hevosia, jotka päästettiin tarhaan. Tosin asia taisi olla niin, että Linda kuvasi ja minä vain höpöttelin vieressä...
Tässä toinen tallin uusista tuttavuuksista, jota hingun päästä kokeilemaan!
Kaikki tarhakuvat c. Linda
http://ikuisestii.blogspot.fi/
♥:llä Annika

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

#134 Superman

Perjantaina olin pitkästä aikaa vakiotunnillani. Tunnin aiheena olivat esteet ja olin toivonut tunnille Sarnaa, sillä olin ilmoittautunut sillä lauantain Drive In -estekilpailuihin, ja tarvitsin treeniä. Olin hypännyt ponilla tasan kerran aiemmin ja siitäkin oli ainakin yli vuosi!

Sarna ei ollut edellisellä tunnilla, joten hoidin ja varustin sen kaikessa rauhassa. Maneesiin päästyämme ja hetken aikaa siellä käveltyämme pyysin tallityöntekijää katsomaan, oliko satulavyö tarpeeksi tiukalla. Sitten hän katsoi minua ihmeissään ja sanoi, että Sarnalla ei saa olla satulaa, koska sillä oli piikitetty selästä jotain! Ensimmäisenä naurahdin ja luulin koko asiaa vitsiksi, mutta pian se alkoikin tuntua todelliselta, kun minulta vietiin satula alta!

Minua oli jo ennen tuntia jännittänyt aivan kauheasti, niin voitte vain kuvitella tunteeni kun istahdin ponin selkään ilman satulaa. Sydämeni pamppaili tuhatta ja sataa, mutta jotain positiivista kuitenkin keksin: en ainakaan voisi tippua korkealta, koska poni on niin pieni! Muutenkin Sarna tuntui erityisen yhteistyöhaluiselta ja reippaalta jo alkuverkoissa.

Ensimmäiseksi hypättiin pientä pystyä vasemmassa kierroksessa ja yllätyksekseni siihen hypyt onnistuivat tosi hyvin! Muutaman hypyn jälkeen pystyn perään lisättiin okseri. Sarna meinasi stopata aina ennen okseria, mutta olin päättänyt että se menee joka ikisestä esteestä yli, joten käskin sitä ihan kunnolla. Yhtään kieltoa tunnin aikana ei tullutkaan, mutta esteiden ylitystyyli ei välttämättä ollut mitä kaunein :D
Kun olimme hypänneet linjan muutamaan kertaan, aloimme ratsastamaan "kunnon rataa": kolme pystyä mutkittelevalla tiellä, äsken ratsastamamme pysty-okseri-linja sekä lisäksi pysty-pysty-linja. Kuva kertoo ehkä hieman enemmän!
Ajattelin, että ei se opettaja sitten yhtään helpompaa tehtävää keksinyt... Kun oma vuoroni koitti, hyvä että sain edes henkeä kun jännitti niin paljon! Sarna meinasi stopata jokaiselle esteelle, mutta pääsimme kuitenkin niistä yli tyylillä. Päätin, etten aio tippua koko tunnin aikana ja niin teinkin. Pysyin selässä, vaikka monet mutkat laukattiinkin väärässä laukassa ja esimerkiksi okserille hypyt tulivat melkein paikaltaan! Opettajamme sanoikin, että tarvisin vielä supermiehen viitan selkääni niin näyttäisi hyvältä :D
Tunnin jälkeen kysyin opettajalta, paljonko hyppäämäni esteet olivat korkeimmillaan olleet. Hän vastasi, että noin 65cm. Minusta ne olivat tuntuneet kyllä ainakin kaksi metrisiltä! Tämän tunnin jälkeen olin joka tapauksessa lähdössä luottavaisin mielin seuraavan päivän kisoihin, jossa tarkoitukseni oli ratsastaa 40cm luokassa.
Kisaverkassa en enää ollutkaan niin luottavainen, vaikka allani oli ponin lisäksi myös satula... Sarna ei liikkunut yhtään mihinkään ja se alkoi monesti vain peruuttelemaan, kun käskin sitä. Meinasin jo luovuttaa, mutta onneksi kaikki tsemppasivat minua ja antoivat viime hetken vinkkejä! 
Itse esteet ratsastin puhtaasti, mutta oman mokani (lähtölinjan läpi ratsastus voltilla, 4vp) johdosta en saanut puhdasta rataa. Drive In -kisoissa kaikki puhtaan radan suorittaneet olivat jaetulla ensimmäisellä sijalla ja saivat ruusukkeet. Ruusuke jäi minulta saamatta, mutta sain luokkamme tyylikkäimmän palkinnon! 
Loppujen lopuksi olin kuitenkin tyytyväinen poniin - kaikesta huolimatta. Kyllä siitä vielä kuoriutuu minulle esteponi, kunhan vain saadaan molemmille ne supermiesviitat!

♥:llä Annika