Perjantaina olin pitkästä aikaa vakiotunnillani. Tunnin aiheena olivat esteet ja olin toivonut tunnille Sarnaa, sillä olin ilmoittautunut sillä lauantain Drive In -estekilpailuihin, ja tarvitsin treeniä. Olin hypännyt ponilla tasan kerran aiemmin ja siitäkin oli ainakin yli vuosi!
Sarna ei ollut edellisellä tunnilla, joten hoidin ja varustin sen kaikessa rauhassa. Maneesiin päästyämme ja hetken aikaa siellä käveltyämme pyysin tallityöntekijää katsomaan, oliko satulavyö tarpeeksi tiukalla. Sitten hän katsoi minua ihmeissään ja sanoi, että Sarnalla ei saa olla satulaa, koska sillä oli piikitetty selästä jotain! Ensimmäisenä naurahdin ja luulin koko asiaa vitsiksi, mutta pian se alkoikin tuntua todelliselta, kun minulta vietiin satula alta!
Minua oli jo ennen tuntia jännittänyt aivan kauheasti, niin voitte vain kuvitella tunteeni kun istahdin ponin selkään ilman satulaa. Sydämeni pamppaili tuhatta ja sataa, mutta jotain positiivista kuitenkin keksin: en ainakaan voisi tippua korkealta, koska poni on niin pieni! Muutenkin Sarna tuntui erityisen yhteistyöhaluiselta ja reippaalta jo alkuverkoissa.
Ensimmäiseksi hypättiin pientä pystyä vasemmassa kierroksessa ja yllätyksekseni siihen hypyt onnistuivat tosi hyvin! Muutaman hypyn jälkeen pystyn perään lisättiin okseri. Sarna meinasi stopata aina ennen okseria, mutta olin päättänyt että se menee joka ikisestä esteestä yli, joten käskin sitä ihan kunnolla. Yhtään kieltoa tunnin aikana ei tullutkaan, mutta esteiden ylitystyyli ei välttämättä ollut mitä kaunein :D
Kun olimme hypänneet linjan muutamaan kertaan, aloimme ratsastamaan "kunnon rataa": kolme pystyä mutkittelevalla tiellä, äsken ratsastamamme pysty-okseri-linja sekä lisäksi pysty-pysty-linja. Kuva kertoo ehkä hieman enemmän!
Ajattelin, että ei se opettaja sitten yhtään helpompaa tehtävää keksinyt... Kun oma vuoroni koitti, hyvä että sain edes henkeä kun jännitti niin paljon! Sarna meinasi stopata jokaiselle esteelle, mutta pääsimme kuitenkin niistä yli tyylillä. Päätin, etten aio tippua koko tunnin aikana ja niin teinkin. Pysyin selässä, vaikka monet mutkat laukattiinkin väärässä laukassa ja esimerkiksi okserille hypyt tulivat melkein paikaltaan! Opettajamme sanoikin, että tarvisin vielä supermiehen viitan selkääni niin näyttäisi hyvältä :D
Tunnin jälkeen kysyin opettajalta, paljonko hyppäämäni esteet olivat korkeimmillaan olleet. Hän vastasi, että noin 65cm. Minusta ne olivat tuntuneet kyllä ainakin kaksi metrisiltä! Tämän tunnin jälkeen olin joka tapauksessa lähdössä luottavaisin mielin seuraavan päivän kisoihin, jossa tarkoitukseni oli ratsastaa 40cm luokassa.
Kisaverkassa en enää ollutkaan niin luottavainen, vaikka allani oli ponin lisäksi myös satula... Sarna ei liikkunut yhtään mihinkään ja se alkoi monesti vain peruuttelemaan, kun käskin sitä. Meinasin jo luovuttaa, mutta onneksi kaikki tsemppasivat minua ja antoivat viime hetken vinkkejä!
Itse esteet ratsastin puhtaasti, mutta oman mokani (lähtölinjan läpi ratsastus voltilla, 4vp) johdosta en saanut puhdasta rataa. Drive In -kisoissa kaikki puhtaan radan suorittaneet olivat jaetulla ensimmäisellä sijalla ja saivat ruusukkeet. Ruusuke jäi minulta saamatta, mutta sain luokkamme tyylikkäimmän palkinnon!
Loppujen lopuksi olin kuitenkin tyytyväinen poniin - kaikesta huolimatta. Kyllä siitä vielä kuoriutuu minulle esteponi, kunhan vain saadaan molemmille ne supermiesviitat!
♥:llä Annika
♥:llä Annika
Hyvä te! :) ootte hieno pari!
VastaaPoistaKiitti (: !
VastaaPoista