lauantai 16. tammikuuta 2016

#163 Sarna ei pidä sinisestä

Kiireitä ja paljon tekemistä... Hyvä (teko)syy olla kirjoittamatta blogia! Ei kun oikeasti olen ollut kiireinen. Minulla on ollut paljon futistreenejä ja kouluhommia. Palautettavia tehtäviä on joka päivälle ja vapaapäiviä treeneistä ei ole ollut reiluun viikkoon ja perjantaisinkin on ollut pelejä, minkä vuoksi en vakiotunnilleni ole päässyt. Olen muutamalla korvaavalla tunnilla ehtinyt viikon aikana käydä, mutta niistäkään en ole ehtinyt kirjoittamaan. 

Ensimmäinen tunti oli koulutunti suosikillani eli Sarnalla. En muista tunnin kulkua enää kovin tarkasti, mutta teimme ainakin väistöjä keskihalkaisijalta uralle molempiin suuntiin. Väistöt olivat hieman vaikeita, kun emme niitä olleet niitä pitkään aikaan harjoitelleet. Sarna väisti joko liian jyrkästi tai ei ollenkaan - korjaavat avut jäivät ponilta täysin huomioimatta. 

Pari viikkoa sitten lauantaina varasin itselleni tunnin ja toivoin siihenkin Sarnaa. Järkytyksekseni minulle oli jaettu tallin nuori suomenhevosruuna Silveri. Ei se kyllä mielestäni suokilta näytä ja melkein ponin kokoinenkin se on! Silveri oli todella hellyyttävä ja kiltti sekä hoitaa että varustaa. 
Jo alkukäynneissä huomasin ruunan olevan eteenpäin pyrkivä, mutta kuuliainen. Toivoin opettajaltamme jotain helppoa tehtävää, koska halusin tutustella Silveriin vielä. Tehtävä olikin sitten niin yksinkertainen, että harjoitusravissa maneesia ympäri tehden pääty-ympyrät molempiin päihin. Tykkäsin Silverin askelista tosi paljon ja niissä oli helppo istua. Ruuna oli reipas, mutta helposti hallittavissa esimerkiksi istunnalla. Kun löysin tiiviin istunnan, pystyin keskittymään taivutteluun ja hyviin teihin. 
Teimme samaa tehtävää myös laukassa molempiin suuntiin. Alkuun Silverin laukka tuntui erikoiselta ja luulin koko ajan meneväni vastalaukkaa, vaikka minulla oli myötälaukka. Laukka piti vain saada pyörimään kunnolla! 

Tietysti näin ensimmäisellä kerralla oli vähän kaikki hienosäätönappulat hukassa ja paljon totuttelemista, mutta nuoresta iästään huolimatta Silveri on oikein osaava, mukava ja toimiva peli!

Seuraavalle tunnille sain Sarnan ratsukseni. Menin pitkästä aikaa ilman satulaa, koska ilma oli melko kylmä, niin ajattelin ponin lämmittävän minua. Tälläkin tunnilla teimme melko yksinkertaosta tehtävää: kummallekin pitkälle sivulle kolme volttia. Pienenä plussana oli, että toisella pitkällä sivulla ratsastettiin volteilla eteenpäin ja suorilla lyhentäen, kun taas toisella pitkällä sivulla teimme päinvastoin eli volteilla lyhensimme ja suorilla ratsastimme eteenpäin.

Pitkiin aikoihin Sarna ei ole ollut niin painava kädelle kuin se tällä tunnilla oli. Usein se on purrut kiinni oikeaan ohjaan, mutta ei varmaan koskaan näin pahasti. Suorallakin ratsastettaessa se käänsi päätään kieroon ja yritin sitä suoristaa, mutta siitä seurasi monesti vetokilpailu. Kun en suorallaan saanut ponia irti oikeasta ohjasta, oli oikeassa kierroksessa hyvin vaikea saada Sarnaa taipumaan. Varsinkin ilman, että jäisin vetämään ohjasta.

Vasemmassa kierroksessa Sarna on yleensä ollut melko kevyt ja taipunut helposti, mutta tällä tunnilla se painoi hirveästi kädelle. Ihan kuin olisin kannatellut välillä koko sen päätä vain ohjilla. Vaikka poni olikin hieman vaikea edestä, liikkui se yllättävän hyvin muuten! Lopputunnista jouduin kuitenkin ottamaan pieniä taukoja, sillä en yksinkertaisesti jaksanut pitää enää ohjista kiinni! Sarna oli painanut niin paljon ja vaikka yritin koko ajan olla itse vetämättä... Helpommin sanottu kuin tehty. 

Viime viikon lauantaina pääsin pitkästä aikaa hyppäämään Sarnalla. Viimeksi olen tainnut ponilla hypätä kisoissa, kun en vakiotunnilleni ole päässyt. Olin päivän ensimmäisellä tunnilla ja se kestää puoli tuntia normaalia pidempään. Ehdimme siis hypätä reilusti!

Alkuverkoissa Sarna oli tosi hyvän tuntoinen ja lähti hyvin pohkeesta eteen. Ensimmäisenä tehtävänä tulimme ristikko-okseri -linjaa. Lisäksi linjan keskivaiheilla oli puomi. Ristikolle tuli tosi hyviä hyppyjä ilman töpöaskelia ja puomillekin osuimme lähes aina moitteettomasti. Okseri oli kuitenkin hyvin hyvin hankala, vaikka korkeuttakaan sillä ei ollut paljon mitään. Sarna kielsi sille joka ikinen kerta!

Seuraavana tehtävänä tulimme sarjaa, jossa oli yhden laukan väli. Sarjan toinen este oli okseri, joka oli hieman korkeampi ja ehkä vähän pidempikin kuin linjan okseri. Tämän poni tuli täysin ongelmitta!
Kun olimme muutaman kerran tulleet molemmat tehtävät, ryhdyimme radan hyppäämiseen. Radalla oli vain muutama yksittäinen este lisää sarjan ja linjan lisäksi. Radalla yksittäiset esteet olivat noin 50-60cm ja Sarna oli aivan super! Yhdellekään esteelle ei tainnut tulla töpöaskelia ja pääsimme niistä yli laukassa. Mutta... Se sama okseri, joka oli vaikea alkuverkoissa... Sarna ei suostunut menemään sen yli edelleenkään, vaikka muut (korkeammatkin) esteet ja okserit meni hyvin. Niimpä opettajamme teki johtopäätelmän, että Sarna ei pidä sinisestä väristä, sillä linjan okseri oli ainoa sininen este. Naurahdin vähän, mutta ei siniset esteet ole ennenkään ongelmia tuottaneet! En tiedä, mikä siinä oli niin hankalaa...
Loppukäynnit hevoset sai jälleen meidän kerätessä esteitä. Sarna jatkoi, joten pääsin samantien lähtemään kotia kohti ja valmistautumaan futisturnaukseen. 

Viimeisin tunti oli perjantaina. Vakiotunnillamme oli vaihteeksi koulua ja sain mennä Sarnalla. Sarna oli jo edellisellä tunnilla, joten se oli hyvin verkattu. Teimme koko tunnin samaa tehtävää: avoja pitkillä sivuilla - ensin käynnissä, sitten ravissa ja viimeisenä laukassa. Vaihdoimme tietysti suuntaa välissä.
Vasempaan kierrokseen poni teki avot melko hyvin, vaikka minusta tuntui että se taipui vain kaulasta. Opettajan mukaan poni on niin lyhyt, että taivutusta itse ponissa ei tunne välttämättä. Ja opettajan silmin poikitustakin oli juuri sopivasti! Vasempaan kierrokseen Pallero oli hyvä sekä käynnissä että ravissa. Tuntui taas, että se olisi voinut pyöristyä koska tahansa! 
Oikea kierros tuotti alkuun pieniä vaikeuksia, koska Sarna meinasi olla hieman tyhjä vasemmalta. Kultainen keskitie löytyi kuitenkin säätämisen jälkeen ja poni tuntui taas superhyvältä. Harmikseni tehtävä määrättiin tultavaksi laukassa juuri, kun meni hyvin. Olisin halunnut jatkaa vielä ravissa! Laukassa en oikeastaan edes yrittänyt avoja, vaan keskityin pitämään yllä pyörivää laukkaa.
Laukkojen jälkeen ravailtiin hetki ja käveltiin loppukäynnit. Hoidin Palleron pois ja huomasin sen olevan jopa vähän hikinen tunnin jäljiltä!

En tiedä milloin menen seuraavan kerran tunnille, sillä toissakesänä leikattu polveni on alkanut taas reistailemaan. Juuri tällä hetkellä en saa jalkaani koukistettua, mutta toivotaan tämän menevän ohi!

❤️:llä Annika

lauantai 2. tammikuuta 2016

#162 Joulumaasto

23. joulukuuta oli meidän tuntiporukan perinteinen joulumaasto. Siitä alempana vähän lisää, sillä ensin kerron kahdesta aiemmasta tunnista.

Ensimmäinen tunneista oli koulutunti Sarnalla. Normaalien alkuverkkojen jälkeen työskentelimme käynnissä. Tarkoituksena oli lähteä hakemaan keskikäyntiä, mikä ei ollutkaan niin helppoa. Yritin pitää istunnan tiiviinä ja saada ponin omaa moottoria hereille, mutta voisin sanoa, että melkein tuloksetta. Käynnin jälkeen lähdimme ratsastamaan keskilaukkaa ja tässä yritin vain pitää Sarnan laukan yllä temmokkaana. Ihan lopputunnista laukkasimme niin lujaa kuin nelijalkaisista ystävistämme lähti. Sarnan laukka ei ollut ihan kenttäratsun laukan veroista, mutta hyvin se silti pyöri!
Loppuverkat menimme ratsastamaan lumiselle kentälle. Ai että hevoset olivat mielissään! Saimme ottaa muutaman kierroksen laukkaa sielläkin ja tässä vaiheessa Sarnan jalat alkoivat nousemaan ja oma moottori löytymään. Loppuravit keventelin ihan löysin ohjin.
Toinen tunneista oli vakiotuntini. Luulin meillä olevan esteitä, mutta näin joulun alla ratsastimmekin katrillia. Minulle oli jaettu Basse ratsuksi, mistä en ollut yhtään mielissään. Harjoittelimme katrillikuviomme ensin käynnissä - siihen kuului voltteja, väistöjä ja erilaisia kiemuroita. Tämän jälkeen kokeilimme ravissa ja suoraan sanottuna en saanut Basseen minkäänlaista kontrollia. Poni ei taipunut volteilla ollenkaan ja suoralla se kaahasi menemään. Ensimmäisen ravikierroksen jälkeen päädyimme sitten kaikki vaihtamaan hevosia.
Seuraava ratsuni oli Alastra. Sen sain kulkemaan haluamallani tavalla, mutta en osannut istua sen askelissa kunnolla. Taas yhden kierroksen jälkeen oli hevosten vaihto. Tällä kertaa sain ratsukseni "suosikkiponin" eli Fellan. Juuri kun ajattelin, että voisi onnistua, hommaa vaikeutettiin. Viimeinen kierros täytyi tulla laukassa. En saanut Fellaa nostamaan oikeaa laukkaa ollenkaan - se tarjosi vain vasenta. Noh, juuri ja juuri selvisimme loppuun asti ja sain hoitaa Fellan pois.

En ole oikein koskaan perustanut katrillista. Onhan se ihan mukavaa vaihtelua ratsastaa joulumusiikin tahtiin, mutta jos olisin tiennyt meillä olevan katrillia, olisin perunut tuntini. Mielestäni on turhaa maksaa tuommoisesta, mutta se on vain minun mielipiteeni...

Sitten siihen joulumaastoon! Yleensä en ole saanut maastosta minkäänlaista materiaalia, mutta tällä kertaa sain kaveriltani lainaan Contour-kameran. Mietimme kauan, kuinka saisimme kameran viritettyä parhaiten. Kypärään emme saaneet sitä tukevasti kiinni, joten köytimme sen sitten ponin suitsiin. Ratsunani oli tosiaan Sarna-poro ja voin suoraan sanoa, että se ei ole mikään ammattilaiskuvaaja. Kameran kiinnityspatenttimme oli sen verran heikko, että kuvakulma oli vino ja tietysti kuva heilui ponin pään mukana. Niimpä saatte nyt koosteen maastostamme Sarnan silmin.
Maastossa pohja oli myös melko huono - jäinen ja liukas. Niimpä askellajeina olivat pääasiassa käynti ja ravi. Ja sen takia myöskin tämä oli oman porukkamme "tylsin" maasto tähän mennessä, sillä mitään jännää ei tapahtunut - yleensä kun meidän maastoreissuilla sattuu ja tapahtuu! Hevoset olivat kuitenkin mielissään, kuten tavallista.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! Oikein hyvää myöhäistä Joulua kaikille ja onnellista Uutta Vuotta❤️ Onko teillä uudenvuodenlupauksia? Kertokaa alas kommentteihin!
❤️:llä Annika