sunnuntai 23. elokuuta 2015

#151 Erilainen esteratsu

Perjantaina tallille tullessani yllätyin ratsustani - se ei ollutkaan tuttu ja turvallinen Pallero. Listassa luki Cami, jolla olin hypännyt viimeksi varmaan vuosi sitten. Ensin ajattelin, että en halua tunnille ollenkaan, mutta lopulta totesin, että on se hyvä mennä välillä muillakin hevosilla.

Alkuverkoissa en saanut Camiin minkäänlaista tuntumaa ja sen ravi tuntui aivan kauhealta Sarnan tasaisten askeleiden jälkeen. Minulla oli myös ongelmia jalustimien kanssa - yllätys yllätys. Olin ihan varma, että oikea on pidempi, vaikka muut väittivät vasemman olevan. Miten ihmeessä saisin korjattua istuntani suoraan?!
Hyppäsimme ensin muutaman kerran ristikkoa, joka nostettiin pian noin 70cm korkeuteen. Suurin osa hypyistä oli ihan hyviä, mutta parantamisen varaa on reilusti. Eräällä hypyllä meinasin jopa päätyä maistelemaan hiekkaa!
Pystyltä siirryimme ristikko-okseri -linjalle. Ristikolle tulimme aina liian pohjaan ja lähdin hieman sukeltamaan, mutta okserille tuli hyviä suorituksia! Muutaman kerran tätä tultuamme saimme itse päättää radan, jonka ratsastimme. Minun rataani kuului pysty, ristikko, linja ja sarja. Viimeisimpänä mainittu oli minulle vaikein, sillä tulimme niin vauhdilla, että sarjan väli meinasi käydä pieneksi. Muuten suoritimme esteet ihan hyvin kai...
Esteillä suurimmaksi ongelmaksi nousi askeleen katsominen. Minun täytyi päättää lähdemmekö hyppyyn kaukaa vai otammeko vielä yhden askeleen. Toisena ongelmana olivat jalkani jälleen kerran... Miksi ne eivät voi pysyä oikealla kohdalla, vaikka yritän? Miten ne edes taipuvat tuollaiseen asentoon? Tämänkin postauksen hienot hyppykuvat näyttävät kauheilta, koska jalkani... Kiitos kuvista kumminkin Ankulle ja Sonjalle!

Loppuverkkojen jälkeen vein Camin talliin ja harjasin sen nopeasti. Ennen lähtöäni kävin myös perumassa ensi viikon tunnin, sillä vietän seuraavan viikonlopun eräkurssilla! Hieman pelottaa, mutta uskon tulevani elävänä takaisin.

❤️:llä Annika

lauantai 15. elokuuta 2015

#150 "Vainsarnajutut"

Ajattelin nyt kertoa lyhyesti perjantain hyppytunnista Sarnalla. Alkuun hyppäsimme okseri-pysty -linjaa ja lopputunnista ikään kuin neliön muotoista rataa. Alkutunti meni paremmin kuin koskaan ja lopputunti ihan päin helvettiä - varmaan joka esteen jälkeen suustani lipsahti kirosana. 
Viimeisimmässä kuvassa näette #vainsarnajutut. En edes ymmärrä, kuinka kesken hypyn voi pukittaa! Muissa kuvissa, joista kiitokset Joannalle, näette aina väärässä asennossa olevat jalkani...

❤️:llä Annika


tiistai 11. elokuuta 2015

#149 MyDay

Perjantaina vakiotunnillamme oli koulua. Ratsukseni sain Sarnan ja päätin mennä ilman satulaa pitkästä aikaa. Ilman satulaa ratsastaessa minusta tuntuu, että saan istuntani paremmin kohdilleen - jalkani pysyvät kiinni ponissa ja varpaani eivät osoita sivulle. 

Verkkasimme alkuun normaalisti, minkä jälkeen aloitimme varsinaisen työskentelyn. Tehtävänämme oli pitkillä sivuilla väistää uralta keskelle ja takaisin. Tämä tehtiin ensin käynnissä ja sitten ravissa. Väistöt tuottivat hieman vaikeuksia, koska poni oli jäykkä ja puri kiinni oikeaan kuolaimeen. Vasen puoli olikin sitten ihan tyhjä. Tuntui, että valuimme vain aina puolelta toiselle (tai minä ainakin valuin ponin selässä), mutta kuvista katsottuna ponin jalat menivät kyllä ristiin ja kunnolla! Väistöjen jälkeen otimme vielä laukkaa. Kyseisessä askellajissa Sarna on ollut ihan super jo pidemmän aikaa. Enää emme taistele siitä, laukataanko vai ei. Laukka ihan oikeasti rullaa ja sitä voi säädellä!
Joku teistä blogin lukijoista oli toivonut, että tekisin mydayn kesälomapäivästäni. Päätin tehdä sen lauantaina, jolloin kävin myös ratsastamassa, sillä tämähän on kuitenkin hevosblogi. Mielestäni tämmöisiä on todella kiva kuvata, mutta niiden editoiminen onkin sitten asia erikseen. Toivottavasti siis tykkäätte! Huomenna täytyykin jo lähteä takaisin koulun penkille...
♥:llä Annika

lauantai 1. elokuuta 2015

#148 Istunnan korjausta

Viime viikon torstaina, kun Oulunsalon Ratsastuskoulun hevoset olivat vielä lomalla, kävin ratsastamassa Saporolla. Lyhyesti sanottuna en saanut sitä toimimaan ollenkaan, joten kaverini alkoivat ohjeistamaan minua. Ratsastin liian pitkillä ohjilla, en kantanut käsiäni, katseeni oli hevosen niskassa, puskin istunnallani ja jalkani olivat väärässä asennossa - kuten tavallista...

Ensin herättelin Saporon muutamilla laukkaspurteilla ja sen jälkeen ratsastinkin vain yhtä isoa ympyrää ensin ravissa ja sitten laukassa. Kaverini yrittivät vain korjata istuntaani. Ongelmanani on ollut aina, että jalkateräni kääntyvät ulospäin. Kun asentoni korjataan oikeaksi paikallaan, se tuntuu epäluonnolliselta! Eivät minun jalkani taivu sellaiseen asentoon! Minä todella tarvitsen jonkun huomauttamaan pienimmistäkin asioista... Tosin olen luonteeltani sellainen, etten aina kuuntele. Tai no kuuntelen, mutta en tottele. Sanotaanko siis näin, että sekä minä että kaverini luovuttivat lopulta. Kyllä me muutaman hyvän pätkän saimme, ainakin toivon niin...
      
Perjantaina oli pitkästä aikaa vakiotuntini ja ratsuna Sarna. Luulin meillä olevan koulua, mutta pääsimmekin hyppäämään. Alkuun Sarna ei ollut yhtään yhteistyöhaluinen ja sain herätellä sitä paljon. Poni oli jopa tiputtaa minut, kun se pukitteli melkein pystysuoraan ylöspäin! Pienen protestoinnin jälkeen saavuimme yhteisymmärrykseen ja Sarna oli aivan mahtavan tuntoinen!

Tunnilla hyppäsimme ensin ympyrän kaarella kolmea estettä, joiden väleihin tuli yhdet laukat. Ensimmäisillä suorituksilla se ei mennyt ihan niinkuin piti, mutta lopulta tulimme sen yhden laukan väleillä! Korkeudeltaan nämä esteet olivat ehkä 50cm ja tulimme niitä kummastakin suunnasta.

Edellisen lisäksi kentälle rakennettiin yksittäinen okseri - korkeudeltaan noin 65cm veikkaisin - jolle tultiin pitkällä lähestymisellä. Olin niin ylpeä ponista, kun tulimme reippaalla laukalla esteelle ja puhtaasti yli heti ensimmäisellä yrittämällä! Okserin vieressä oli sarja, jolle tultiin ravilähestymisellä. Sarjan väliin oli tarkoitus saada kaksi laukkaa, mutta en onnistunut venyttämään ponin jalkoja tarpeeksi, joten tulimme kolmella.

Kokonaisuudessaan tunti meni hyvin ja olin ihan kaikkeni antanut sen jälkeen! Ponikin oli sen verran hikinen, että käytin sitä pesulla. En voi olla muutakuin ylpeä tuosta pienestä Pallerosta

♥:llä Annika