Ensimmäinen tunti oli koulutunti suosikillani eli Sarnalla. En muista tunnin kulkua enää kovin tarkasti, mutta teimme ainakin väistöjä keskihalkaisijalta uralle molempiin suuntiin. Väistöt olivat hieman vaikeita, kun emme niitä olleet niitä pitkään aikaan harjoitelleet. Sarna väisti joko liian jyrkästi tai ei ollenkaan - korjaavat avut jäivät ponilta täysin huomioimatta.
Pari viikkoa sitten lauantaina varasin itselleni tunnin ja toivoin siihenkin Sarnaa. Järkytyksekseni minulle oli jaettu tallin nuori suomenhevosruuna Silveri. Ei se kyllä mielestäni suokilta näytä ja melkein ponin kokoinenkin se on! Silveri oli todella hellyyttävä ja kiltti sekä hoitaa että varustaa.
Jo alkukäynneissä huomasin ruunan olevan eteenpäin pyrkivä, mutta kuuliainen. Toivoin opettajaltamme jotain helppoa tehtävää, koska halusin tutustella Silveriin vielä. Tehtävä olikin sitten niin yksinkertainen, että harjoitusravissa maneesia ympäri tehden pääty-ympyrät molempiin päihin. Tykkäsin Silverin askelista tosi paljon ja niissä oli helppo istua. Ruuna oli reipas, mutta helposti hallittavissa esimerkiksi istunnalla. Kun löysin tiiviin istunnan, pystyin keskittymään taivutteluun ja hyviin teihin.
Teimme samaa tehtävää myös laukassa molempiin suuntiin. Alkuun Silverin laukka tuntui erikoiselta ja luulin koko ajan meneväni vastalaukkaa, vaikka minulla oli myötälaukka. Laukka piti vain saada pyörimään kunnolla!
Tietysti näin ensimmäisellä kerralla oli vähän kaikki hienosäätönappulat hukassa ja paljon totuttelemista, mutta nuoresta iästään huolimatta Silveri on oikein osaava, mukava ja toimiva peli!
Seuraavalle tunnille sain Sarnan ratsukseni. Menin pitkästä aikaa ilman satulaa, koska ilma oli melko kylmä, niin ajattelin ponin lämmittävän minua. Tälläkin tunnilla teimme melko yksinkertaosta tehtävää: kummallekin pitkälle sivulle kolme volttia. Pienenä plussana oli, että toisella pitkällä sivulla ratsastettiin volteilla eteenpäin ja suorilla lyhentäen, kun taas toisella pitkällä sivulla teimme päinvastoin eli volteilla lyhensimme ja suorilla ratsastimme eteenpäin.
Pitkiin aikoihin Sarna ei ole ollut niin painava kädelle kuin se tällä tunnilla oli. Usein se on purrut kiinni oikeaan ohjaan, mutta ei varmaan koskaan näin pahasti. Suorallakin ratsastettaessa se käänsi päätään kieroon ja yritin sitä suoristaa, mutta siitä seurasi monesti vetokilpailu. Kun en suorallaan saanut ponia irti oikeasta ohjasta, oli oikeassa kierroksessa hyvin vaikea saada Sarnaa taipumaan. Varsinkin ilman, että jäisin vetämään ohjasta.
Vasemmassa kierroksessa Sarna on yleensä ollut melko kevyt ja taipunut helposti, mutta tällä tunnilla se painoi hirveästi kädelle. Ihan kuin olisin kannatellut välillä koko sen päätä vain ohjilla. Vaikka poni olikin hieman vaikea edestä, liikkui se yllättävän hyvin muuten! Lopputunnista jouduin kuitenkin ottamaan pieniä taukoja, sillä en yksinkertaisesti jaksanut pitää enää ohjista kiinni! Sarna oli painanut niin paljon ja vaikka yritin koko ajan olla itse vetämättä... Helpommin sanottu kuin tehty.
Viime viikon lauantaina pääsin pitkästä aikaa hyppäämään Sarnalla. Viimeksi olen tainnut ponilla hypätä kisoissa, kun en vakiotunnilleni ole päässyt. Olin päivän ensimmäisellä tunnilla ja se kestää puoli tuntia normaalia pidempään. Ehdimme siis hypätä reilusti!
Alkuverkoissa Sarna oli tosi hyvän tuntoinen ja lähti hyvin pohkeesta eteen. Ensimmäisenä tehtävänä tulimme ristikko-okseri -linjaa. Lisäksi linjan keskivaiheilla oli puomi. Ristikolle tuli tosi hyviä hyppyjä ilman töpöaskelia ja puomillekin osuimme lähes aina moitteettomasti. Okseri oli kuitenkin hyvin hyvin hankala, vaikka korkeuttakaan sillä ei ollut paljon mitään. Sarna kielsi sille joka ikinen kerta!
Seuraavana tehtävänä tulimme sarjaa, jossa oli yhden laukan väli. Sarjan toinen este oli okseri, joka oli hieman korkeampi ja ehkä vähän pidempikin kuin linjan okseri. Tämän poni tuli täysin ongelmitta!
Kun olimme muutaman kerran tulleet molemmat tehtävät, ryhdyimme radan hyppäämiseen. Radalla oli vain muutama yksittäinen este lisää sarjan ja linjan lisäksi. Radalla yksittäiset esteet olivat noin 50-60cm ja Sarna oli aivan super! Yhdellekään esteelle ei tainnut tulla töpöaskelia ja pääsimme niistä yli laukassa. Mutta... Se sama okseri, joka oli vaikea alkuverkoissa... Sarna ei suostunut menemään sen yli edelleenkään, vaikka muut (korkeammatkin) esteet ja okserit meni hyvin. Niimpä opettajamme teki johtopäätelmän, että Sarna ei pidä sinisestä väristä, sillä linjan okseri oli ainoa sininen este. Naurahdin vähän, mutta ei siniset esteet ole ennenkään ongelmia tuottaneet! En tiedä, mikä siinä oli niin hankalaa...
Loppukäynnit hevoset sai jälleen meidän kerätessä esteitä. Sarna jatkoi, joten pääsin samantien lähtemään kotia kohti ja valmistautumaan futisturnaukseen.
Viimeisin tunti oli perjantaina. Vakiotunnillamme oli vaihteeksi koulua ja sain mennä Sarnalla. Sarna oli jo edellisellä tunnilla, joten se oli hyvin verkattu. Teimme koko tunnin samaa tehtävää: avoja pitkillä sivuilla - ensin käynnissä, sitten ravissa ja viimeisenä laukassa. Vaihdoimme tietysti suuntaa välissä.
Vasempaan kierrokseen poni teki avot melko hyvin, vaikka minusta tuntui että se taipui vain kaulasta. Opettajan mukaan poni on niin lyhyt, että taivutusta itse ponissa ei tunne välttämättä. Ja opettajan silmin poikitustakin oli juuri sopivasti! Vasempaan kierrokseen Pallero oli hyvä sekä käynnissä että ravissa. Tuntui taas, että se olisi voinut pyöristyä koska tahansa!
Oikea kierros tuotti alkuun pieniä vaikeuksia, koska Sarna meinasi olla hieman tyhjä vasemmalta. Kultainen keskitie löytyi kuitenkin säätämisen jälkeen ja poni tuntui taas superhyvältä. Harmikseni tehtävä määrättiin tultavaksi laukassa juuri, kun meni hyvin. Olisin halunnut jatkaa vielä ravissa! Laukassa en oikeastaan edes yrittänyt avoja, vaan keskityin pitämään yllä pyörivää laukkaa.
Laukkojen jälkeen ravailtiin hetki ja käveltiin loppukäynnit. Hoidin Palleron pois ja huomasin sen olevan jopa vähän hikinen tunnin jäljiltä!
En tiedä milloin menen seuraavan kerran tunnille, sillä toissakesänä leikattu polveni on alkanut taas reistailemaan. Juuri tällä hetkellä en saa jalkaani koukistettua, mutta toivotaan tämän menevän ohi!
❤️:llä Annika