maanantai 23. joulukuuta 2013

#114 Leikkitunti & katrillia

Olin taas pari viikkoa takaperin oman porukkamme leikkitunnilla. Minulla oli ratsuna Sarna, tosin ratsastin sillä vain murto-osan tunnista. Muita ratsuja olivat muun muassa Lester, Alastra ja Josi. Tunnin aikana leikkimme mustaa miestä, tuolileikkiä ja hevosenvaihtohippaa. Lopputunnista ratsastimme myös tandemilla eri hevosilla.
Tällä joulua edeltävää viikolla lähes kaikki tunnit ratsastivat katrillia joulumusiikin tahtiin. Itse en ajatellut mennä tunnille ollenkaan, koska en pahemmin katrillista perusta, mutta jostain kumman syystä päädyin silti perjantaina tunnille. Ratsuksi sain Saporon ja päätimme muutaman ystäväni kanssa mennä ilman satulaa. Alkutunnista Saporo ei ollut yhtään hyvän tuntoinen ja vetikin yhden pienen pukkisarjan, jonka johdosta olin tippua. Katrillia ratsastaessamme Saporo kuitenkin tuntui hetkittäin tosi hyvältä ja kevyeltä ratsastaa. Ratsastimme katrillia niin ravissa kuin laukassakin. Koska olin tunnilla hieman epäasiallisissa vaatteissa, liu'uin laukassa koko ajan liian eteen istumaan ja se tuotti ongelmia. Muuten olen kyllä tyytyväinen tuntiin! 

Valitettavasti kuvia ei tunnista ole, koska muistikorttini ovat ihan täynnä, kun en niitä pääse tyhjentämään. Kuvien saaminen tänne puhelimen kautta on muutenkin erityisen hankalaa, mutta saa luvan kelvata!
❤️:llä Annika

lauantai 7. joulukuuta 2013

#113 Drive In -estekilpailut

En saanut edelliseen postaukseen vastausta siitä, että haluatteko minun postaavan puhelimellani. No ette voi vaikuttaa asiaan enää, sillä en kuitenkaan olisi malttanut pysyä erosta Bloggerista. Juuri nyt on taas niin paljon kerrottavaa ja toivon, että tämä "lyhyt päivitys" kelpaa, vaikka se ei välttämättä kovin laadukas olekaan. Kirjoitusvirheitä saattaa tulla puhelimella kirjoittaessani enkä ole myöskään varma, minkä kokoisina vähäiset kuvani tähän tulevat. Älkää siis välittäkö!

Olin torstaina tunnilla ratsunani Saporo. Menin satulalla, jotta oppisin olemaan puskematta istunnallani. Jos joku muistaa lupaukseni, etten mene ilman satulaa ennenkuin osaan mennä satulalla yhtä hyvin, se on nyt kumoutunut. Torstain tunti meni niin hyvin, ettei sanat riitä edes kuvaamaan sitä tunnetta. Ainoastaan laukka ei pyörinyt kunnolla ja väistöt olivat hieman nihkeitä. Laukkaosuuksia olikin onnekseni vähän. Ravissa Saporo tuntui kuitenkin kevyeltä ja eteenpäin pyrkivältä. Ruunan ollessa kevyt suusta, pystyin kantamaan myös omat käteni, jotka huomaamattani meinaavat laskeutua satulan reunaan. Mutta... En voi olla tuntiin muuta kuin tyytyväinen ja sanon, että voin taas ratsastaa ilman satulaa!
   Minulla olisi tunnista paljonkin materiaalia, mutta valitettavasti en niitä puhelimeeni saa.

Linda oli meillä tänään yötä. Aamulla oli tarkoitus mennä tallille ennen kymmentä, jolloin Lindalla olisi pitänyt olla tunti. Matkalla tallille kävimme ostamassa Agrimarketista tonttulakit niin kypäriimme kuin hevosillekin. Kuten minun aina myöhässä olevan perusteella arvata saattaa, ehdimme tallille vasta muutama minuutti ennen kymmentä. Onneksi Linda oli ollut ovela ja huijannut minua. Emme myöhästyneet, sillä hänen tuntinsa alkoi oikeasti vasta yhdeltätoista. Heh ja huh.

Lindan tunnin jälkeen puimme sekä itsemme että hevoset tonttulakkeihin ja menimme lumiselle kentälle ottamaan kuvia. Minun mielestäni ainakin kuvista tuli ihan kivoja, vaikka Saporo ei näyttänyt tykkäävän sarvistaan ollenkaan.
Päätin myöhemmin itsekin mennä tunnille ja valitsin ratsukseni Afrikan. Meillä oli leikkitunti, mutta kaikki menivät satulalla opettajamme käskystä. Alkuverkoissa sain taas totutella tamman suuriin liikkeisiin, mutta niihin mukautuessani Afrika alkoi toimimaan ihan kivasti. Leikimme tunnilla vain peiliä ja hevosenvaihtohippaa. Peilissä olimme Afrikan kanssa yllättävän hyviä ja voitimme kahdesti. Hevosenvaihtohipassa taas Afrika otettiin leikistä kokonaan pois, sillä ymmärtääkseni kaikki eivät olisi voineet sillä ratsastaa. Kuitenkin... Tuon leikin aikana ratsastin muun muassa Saporolla, Sarnalla, Robertolla, Alastralla ja Fidellolla, jolla olen ratsastanut viimeksi silloin kun aloitin ratsastuksen Oulunsalon Ratsastuskoululla. Kaikki mainitsemistani hevosista olivat hyvin erilaisia ratsastaa ja sain vain Fidellon ja Alastran toimimaan kunnolla. Lopputunnista sain vielä takaisin Afrikan, jota ratsastuksenopettajamme oli ratsastanut leikin aikana. Kuinka hyvältä se siinä vaiheessa tuntuikaan! Harmi vain en ehtinyt kauaa fiilistellä, kun oli jo aika lopettaa tunti.
 
Tunnin jälkeen hoidin Afrikan nopeasti pois, kävin maksamassa kisastarttini ja menin rakentamaan rataa muiden kanssa. Rata oli tosi helppo ja siinä oli vain kuusi estettä. Opinkin sen nopeasti, joten melko levollisin mielin jäin odottelemaan starttiani 60cm luokassa.

Pikaisen vaatteiden vaihdon ja hevosen varustuksen jälkeen pääsin maneesiin verkkaamaan. Saporo liikkui reippaasti, mutta verryttelyhypyt tulivat tosi huonoihin paikkoihin. Olin verryttelyryhmämme ensimmäinen ratsastaja ja rata meni samalla tavalla kuin verryttelykin. Pääsimme puhtaasti radan läpi, vaikka hyppäsimmekin tosi huonoista kohdista. Videolla rata ei edes näytä niin pahalta kuinse tuntui...
Ylemmät c. Joanna Kuosmonen
Saatte kisaratavideon vain linkkinä, koska en osaa sitä puhelimellani tähän upottaa...

Saimme maneesista poistuessamme mukaan punavalkoisen ruusukkeen puhtaan radan johdosta, koska nämä olivat tosiaan Drive In -kilpailut, joissa kaikki puhtaan radan suorittaneet palkitaan. Mukaan luokkastamme lähti vielä tsemppipalkintokin. 

Palkinnot eivät loppuneet siihen, sillä sain vielä pienen pystin, ruusun ja ruusukkeen OUSA -cupissa sijoittumiseni vuoksi. Olin kaverini kanssa jaetulla kolmannella sijalla kouluosuudessa. Lisäksi saimme Lindan kanssa vihkot suosikkiponiemme kuvilla varustettuna, koska olemme tehneet kisahaastatteluita seuralle.
Loppuillasta olin kahdessa luokassa töissä ajanottajana. Paljon muuta en sen jälkeen ehtinytkään tehdä, kun kyyti kotiin oli jo odottamassa. Olen lopettanut jokaisen kisapostaukseni sanomalla, että kokonaisuudessaan oli kiva päivä. Niin teen nytkin, sillä oli tosi mukavaa!

❤️:llä Annika

perjantai 6. joulukuuta 2013

#112 Pahoitteluni...

Valitettavasti olen rikkonut tietokoneeni, joten en pääse postailemaan tänne kunnolla. Latasin kuitenkin puhelimeeni Blogger -sovelluksen, jolla tarpeen mukaan pääsen tekemään lyhyitä päivityksiä, kuten nyt. Kuvia ja videoita ratsastuksesta en valitettavasti voi teille jakaa tätä kautta. Tiedustelenkin nyt, että haluaisitteko te puhelimella tehtyjä kuvattomia postauksia vai ei postauksia ollenkaan? 
❤️:llä Annika

torstai 5. joulukuuta 2013

#111 Päällikkö -leiri♥

Kuten viime postauksen lopussa mainitsin, olin viikonloppuna 29.11.-1.12 leirillä Sarin tallilla. Vietimme ihanat kolme päivää siellä 11 hengen kaveriporukalla. Lähes kaikki menivät joka tunnin samalla hevosella ja minulle oli laitettu säpäkkä tamma Aniola. Olisin tahtonut Hopon, mutta se ei valitettavasti ollut käytettävissä.
Saavuin tallille perjantaina vähän ennen kahdeksaa ja kaikki muut olivatkin jo melkein siellä. Illan aikana lähinnä vain juttelimme ja vaihtelimme kuulumisia, koska viime näkemästä oli lähes vuosi! Suunnittelimme menevämme ajoissa nukkumaan, mutta se vähän viivästyi... Aamulla tietysti väsytti, mutta onneksi ei tarvinnut mennä aamutalliin.
Enni leipoi meille joulutorttuja :3
Ensimmäinen ryhmä, johon minä kuuluin, ratsasti kymmeneltä. Haimme hevoset ulkoa ja laitoimme rauhassa kuntoon. Aniola ei tykkää yhtään mahan alueelle koskemisesta eikä varsinkaan satulavyön kiristämisestä. Muutenkin se saattaa yrittää purra, mutta onneksi se ei potki. Sain varustettua tamman ja maneesissa minut autettiin selkään. Kävelimme pitkät alkukäynnit ja kun aloimme ravaamaan, muistin kuinka tasaiset askeleet Aniolalla on. Meillä ei ollut ollenkaan opetusta leirillä, joten saimme suunnitella itse tehtävämme. Tällä ensimmäisellä tunnilla kiersin lähinnä uraa muutamia voltteja tehden ja yritin saada Aniolaa kulkemaan rauhallisesti. Se on vähän semmoinen sähköjänis, joka jännittyy ja lähtee pomppimaan minne sattuu jos jää yhtään suuhun kiinni tai antaa reilummin pohkeita. En ole yhtään tottunut ratsastamaan herkillä hevosilla, mutta nyt oli aika opetella. Ainoastaan oikeassa laukassa Aniola tuntui erityisen hyvältä, muuten tunti meni vähän niin ja näin.

Seuraavalla tunnilla Aniola tuntui jo paljon rauhallisemmalta ja pystyin ratsastamaan kunnon tehtäviäkin. Teimme kolmikaarista kiemurauraa ja muutamia väistöjä. Varsinkin väistöissä Aniola oli ihan superhyvä! Vasempaan kierrokseen tamma taipui melko huonosti, joten työstin paljon sitä. Sain vinkiksi ratsastaa enemmän eteenpäin, jonka jälkeen me kaikki ravasimme reilua ravia kevyessä istunnassa treenaten hieman seuraavan päivän estetuntia varten. Harmillisesti juuri kun alkoi sujua, oli aika taas lopettaa.
Tunnin jälkeen hoidin Aniolan rauhassa, laitoin sille loimet ja vein sen ulos. Tämän jälkeen vietettiin iltaa leiritalossa jutustellen, syöden ja tanssien... :D Koska olimme ratsastaneet tunnit aikaisin, meillä oli illalla paljon aikaa. Ajattelimme puoli kahdentoista aikaan, että nyt pääsemme ajoissa nukkumaan, mutta miten kävikään. Hups...

Sunnuntaiaamuna meidän täytyi tehdä aamutalli. Jokainen kävi viemässä oman hevosensa ulos ja autoimme myös kaurojen jaossa. Saimme ohjeeksi puhdistaa omien hevostemme karsinat ennen toista päivän tuntia. Aamulla olin liian laiska tehdäkseni sen, joten palasin pian leiritaloon takaisin nukkumaan.
Ensimmäisellä tunnilla sunnuntaina olivat vuorossa esteet, joita olin jännittänyt jo pitkään. Entä jos Aniola ei pysykkään käsissä? Alkuverkoissa se tuntui rauhalliselta, vaikka ratsastin muutamia puomejakin. Tunnilla hyppäsimme kolmen esteen linjaa, yhtä pystyä ja muuria. Heti ensimmäisellä kerralla, kun ratsastin linjaa ristikkoina, Aniola tuntui menevän todella lujaa. En osannut katsoa siitä vauhdista askelta ollenkaan, mutta tamma kuitenkin hyppäsi. Muut sanoivat, että vauhti näytti ihan normaalilta... Siltä se ei tuntunut! Ylitimme esteitä kerta toisensa jälkeen lujaa, mutta kun aloin ottamaan enemmän kiinni, tuli muutamia kieltoja. En tiennyt oikein missä kohti olisi pitänyt ottaa kiinni ja missä lisätä vauhtia, sillä Aniola meni joko lujaa tai ei ollenkaan. Yhdellä linjalla tamma oli kielsi viimeiselle esteelle, mutta en päästänyt sitä ohi vaan ohjasin sen keskelle estettä. Yhtäkkiä se päättikin hypätä ja löysin itseni sen kaulalta istumasta. En sentään tippunut koko tunnin aikana, joten olen tyytyväinen siihen - ratsastukseeni en. Korkeimmillaan hyppäsimme varmaan 70cm, vaikka edellisenä päivänä olin vannonut, etten hyppää Aniolalla ollenkaan.
Tilannekuva :D
Ratsastimme viimeisellä tunnilla taas koulua, jolloin lopputunnista tajusin kuinka Aniolaa tulisi suunnilleen ratsastaa. Ratsastin reippaassa ravissa ilman jalustimia niin voltteja kuin väistöjäkin. Jälleen tamma oli parempi oikeaan kierrokseen, mutta vasenkin tuntui paljon paremmalta verrattuna ensimmäiseen tuntiin. En myöskään ratsastanut niin kovalla kädellä kuin yleensä ratsastan.

Aniola oli ihan mukavaa vaihtelua, mutta ei tosiaankaan minun tyyppinen hevonen ollenkaan. Oikeastaan kuitenkin tykkäsin siitä, kun se oli niin erilainen :)
Tunnin jälkeen emme ehtineet tehdä paljoa mitään, kun kaikki lähtivät vähitellen kotia kohti. Kun itse pääsin autoon, nukuin koko matkan Kempeleeseen. Leiri oli kaiken kaikkiaan tosi kiva, mutta edelleen jäin kaipaamaan Hopolla ratsastusta... Ehkä ensi vuonna sitten?
Suurin osa leirin materiaaleista on videoilla, jotka tulette näkemään myöhemmin. Olen jo aloittanut niin Aniola- kuin leirivideonkin editoimista, mutta päätin julkaista tämän postauksen jo nyt. Lisään uusimpia videoitani sitten erilliseen julkaisuun!

♥:llä Annika

Ps. Onko teitä muuten koskaan puraissut hevonen? Aniola pääsi vahingossa ennen viimeistä tuntia hoitaessani sitä loksauttamaan hampaansa takareiteeni. Siihen jäi reilun nyrkin kokoinen mustelma ja se kyllä sattui! Onneksi ei sentään verille mennyt...

maanantai 2. joulukuuta 2013

#110 Sweet 15♥

"Parempi myöhään kuin ei milloinkaan."

Pahoittelen taas, etten ole päässyt päivittelemään blogia. Teille jälleen mainitsemattomista syistä minulla ei ole ollut tietokonetta käytettävissä, jolloin bloggaaminenkaan ei onnistu. Kerrottavaa ja muuta materiaalia on kertynyt tänä aikana todella paljon, joten nyt on entistä kivempaa palata postailemaan! Varautukaa tosin pitkään ja sekavaan postaukseen...
Arvatkaa kenellä oli vasta 7.11 synttärit? No mulla! Kuten arvelinkin, ihanat kaverit olivat järjestäneet minulle yllätyksen tallilla. Tytöt olivat tuoneet paljon herkkuja ja minulle lahjaksi taulun rippikuvastani Saporon kanssa sekä kauniin kaulakorun. Itse toin tallille tullessani vielä kakun. Päivä oli oikein onnistunut ja sen kruunasi estetunti Saporolla!

Alkutunnista hypyt osuivat hyviin kohtiin ja sain pidettyä sopivan temmon. Tosin loppua kohden hypyt vain huononivat ja Saporo hiipui. Tunnilla ongelmana oli myös se, että en saanut Saporoa aina keskelle estettä, vaan hyppäsimme ihan oikeasta reunasta. Hyvä ettei polvet kolisseet tolppiin!
Seuraavankin tunnin menin muistaakseni Saporolla - tällä kertaa kouluilun merkeissä. Tällä tunnilla teimme alkuun lähes 45 minuuttia laukkatyöskentelyä, jonka jälkeen Saporo oli ihan älyttömän hyvän tuntoinen. Se liikkui reilusti omalla moottorillaan ja pyöristyi hyvin. Teimme kolmikaarista kiemurauraa, jonka kaikkiin kaariin tehtiin voltit hieman takapäätä väistättäen.

Saman viikon lauantaina päätin yllättäen ilmoittautua estetunnille ja valitsin kolmesta vaihtoehdosta ratsukseni Sarnan. Olin viimeksi koulukilpailuissa ratsastanut ponilla ja odotin sen selkään pääsyä innolla. Selässä fiilis kuitenkin muuttui, kun huomasin etten osaa ratsastaa sitä enää ollenkaan. Kuvioihin tulivat mukaan vielä pienet ristikot, jotka eivät onnekseni nousseet siitä senttiäkään. Pääsimme yli jokaisesta esteestä eikä yhtään kieltoa tullut, joten olin kuitenkin ihan tyytyväinen tuntiin kokonaisuudessaan, vaikka välillä tuntui etten saa Sarnaa edes nostamaan laukkaa!
Pari viikkoa takaperin tiistaina mennessäni tallille järkytyin. Opettajamme oli halunnut laittaa minulle jonkun ihan oudon hevosen, joka tällä kertaa oli RhusW eli tutummin Rassi. Olin mennyt kerran aikaisemminkin tällä isolla valkoisella ruunalla, mistä mieleeni jäi vain huono muisto. Silloin meillä oli puomitunti ja Rassi lähti täysin käsistäni, kun en osannut ratsastaa sitä. Rohkein mielin lähdin kuitenkin tälle tunnille ja sain ruunasta ihan erilaisen kuvan! Alkuun oli hieman ongelmia, mutta opettajamme tultua ja muutaman neuvon saatuani alkoi sujumaan. Teimme tunnilla lähes samaa tehtävää kuin Saporon kanssa aiemmalla koulutunnilla. Isompiin askeleihin oli ensin totuttelemista, mutta oikeastaan ne olivat melko helpot istua. Lopputunnista en meinannut malttaa edes lopettaa, kun ravasin vain keskiympyrää isolla ravilla. Rassi oli kiva, mutta en haluaisi mennä sillä enää... :D
Sain Lindalta kesällä rippilahjaksi lahjakortin Oulunsalon Ratsastuskoululle yksityistunnille. Päätin kuluttaa sen pari viikkoa sitten perjantaina hyppelöiden merkeissä. Ratsuna oli valintani mukaan kukapa muukaan kuin Saporo! Hyppäsin yhdeksän esteen rataa noin 40-70cm korkeuksilla. Saporo oli aluksi hieman tahmea, mutta muutaman laukkaspurtin jälkeen se liikkui hyvin koko lopputunnin. Vaikka tällä kertaa hypyt osuivat keskelle esteitä, onnistuin silti kaatamaan yhden. Saporo painoi kaarteissa paljon oikealle pohkeelle ja vahingossa siis ajelimme esteen, joka olisi täytynyt kiertää... Vasempaan suuntaan ei ollut mitään ongelmaa. Muutama hyppy tultiin huonolla askeleella, mutta pääosin tunti sujui halutulla tavalla. Oli oikein mukavaa päästä hyppäämään kunnolla pitkästä aikaa!
   Viime viikolla olin tiistaina tunnilla. Ratsunani oli toiveeni mukaan Saporo ja menin pitkästä aikaa satulalla. Pitäisi varmaan mennä koulua satulalla enemmänkin, koska tämä tunti meni tosi huonosti! Teimme neliökahdeksikkoa, jonka kulmiin ratsastettiin pienet voltit. Saporo ei liikkunut, taipunut eikä edes vaikuttanut yhteistyöhaluiselta. Vikahan oli tietenkin minussa ja ainakin luulen, että tarkemmin sanottuna istunnassani. Päätinkin, etten ratsasta nyt vähään aikaan ilman satulaa. Ainoastaan laukat menivät hyvin satulan kanssa... No, tästä on hyvä tsempata!
Viikonloppuna olin pitkästä aikaa Sarin tallilla! Olimme siis varanneet leirin kavereideni kanssa, joita en ollutkaan nähnyt pitkään aikaan. Eniten odotin kuitenkin Hopon näkemistä - harmikseni se vain ei ollut käytettävissä juuri tällä hetkellä, joten en päässyt ratsastamaan sillä... Viikonlopusta kerron seuraavassa postauksessa tarkemmin.
Viime vuoden leiriltä.
♥:llä Annika