#137 Korkein esteeni ja hienoimmat kuvat ikinä!

Jossain postauksessa varmaan näitte kuvan Oulunsaloon tulleesta täysin mustasta hevosesta. Kun kyseistä hevosta, Fellaa, talutettiin talliin noin kuukausi takaperin, sanoin siitä tulevan minun suosikkini. Rakastuin siihen heti ensisilmäyksellä!

Perjantaina pääsin ensimmäistä kertaa "suosikkini" selkään. Alusta asti se tuntui kivalta ja juuri sellaiselta, josta pidän: askeleet olivat helpot istua, liikettä löytyi pyytäessä ja mitään ei saanut ilmaiseksi. Olin kuullut joidenkin suusta, että Fella olisi ylireipas tai tosi laiska, mutta omasta mielestäni se oli juuri sopiva välimuoto.

Tunnin aiheena meillä olivat esteet ja opettaja rakensi meille seitsemän esteen jumppasarjan. Sen perässä oli vielä ristikko, josta tehtiin myöhemmin okseri. En ole hypännyt paljonkaan jumppiksia ja olen aina ollut huono niissä. Se tuli taas todettua, kun ensimmäisillä suorituksilla unohdin ratsastaa kokonaan päästyämme sisään jumppikseen...

Muutaman kerran jälkeen homma alkoi sujumaan ja esteiden korkeudet nousemaan. Kun viimeisenä oleva okseri lähestyi 90-95cm korkeutta, pääsin taas väläyttelemään superman -hyppytyyliäni. Kyseisellä tyylillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, sillä erään hypyn jälkeen roikuin Fellan kaulalla ja lopulta tipahdin kuperkeikalla alas. Lopputunti ratsastettiinkin sitten housut ja selkä täynnä hiekkaa, mutta sekään ei meidän menoa haitannut!

FAIL, onneksi tipuin kameran ulottumattomiin :D

Tunnin jälkeen toivoin vielä opettajaltamme esteistuntatuntia, sillä se tulisi minulle tarpeen. Olisiko kellään teistä mitään vinkkiä esteistunnan korjaamiseen?

Fellasta tosiaan tuli suosikkini, kuten olin sanonut! Palleroa (eli Sarnaa) en kuitenkaan hylännyt, vaan toivoin sitä tiistain tunnille. Minulla oli vapaapäivä futistreeneistä, joten päätin mennä ratsastamaan. Koska minulla ei ollut muuta kyytiä ja oli niin hyvä sää, päätin pyöräillä tallille!

Meillä oli puomitunti ja sain kuin sainkin Palleron ratsukseni. Tasaisen varmasti se suoritti keskihalkaisijalla olevan pitkän puomilinjan kerta toisensa jälkeen. Kaikki taisivat tosin kuulla milloin me olimme linjalla, sillä Pallero ei meinannut jaksaa nostaa koipiaan ja kolhi melkein jokaista puomia! Pitkillä sivuilla ratsastettavat laukatkin onnistuivat niinkuin pitikin.

Valitettavasti tunnista minulla ei ole kuvia, mutta kävimme tunnin jälkeen ulkona kuvailemassa. Linda otti jälleen niin hienoja kuvia meistä, että en ehkä kestä! Kuka muu tykkää näistä?

♥:llä Annika