Oulunsalon Ratsastuskoululta on lähtenyt vähän ajan sisällä muutamia hevosia eri syistä ja tilalle on tullut tietenkin uusia tulokkaita! Gaspacho on ollut tallilla jo jonkin aikaa, mutta sitä en ole ehtinyt vielä kokeilemaan. Uusimmat tulokkaat ovat Paula ja Leonhards Faido eli tutummin vain Faido.
 |
| Paula ja Faido |
Perjantaina en päässyt omalle vakiotunnilleni, joten kävin ratsastamassa jo torstaina. Toivoin ratsuksi tietysti Sarnaa ja sen lisäksi uutta tulokasta Paulaa. Minulle olikin jaettu Paula! Tunti oli päivän ensimmäinen, joten sain varustaa tamman. Se on noin 160cm korkea, mutta muistuttaa hyvin hyvin pienesti Sarnaa. Hoitaessa se oli sekä rauhallinen että hellyyttävä ja varustaminenkin onnistui ongelmitta.
Maneesissa kiipesin vain tamman selkään ja lähdimme kävelemään löysin ohjin. Jo tässä vaiheessa Paula tuntui reippaalta ja eteenpäin pyrkivältä. Opettajamme tultua saimme ottaa ohjat käteen ja lähteä verryttelemään ravissa. Alkuun Paula ei malttanut keskittyä ravaamiseen ja kulki pää ylhäällä. Kun opettaja neuvoi tekemään pieniä pidätteitä, alkoi tammakin keskittymään tekemiseen.
Verryttelimme sekä ravissa että laukassa molempiin suuntiin. Paulalla oli erittäin miellyttävät askeleet istua, mutta ohjastuntuma oli hieman hakusessa. Sarna on niin kova edestä, että tuntui kuin olisin ratsastanut löysin ohjin Paulan kanssa. Lisäksi säikähdin, kun ensimmäisen kerran muistutin tammaa kevyesti raipalla. Se reagoi siihen niin nopeasti verrattuna Sarnaan!
Varsinainen tehtävä oli hyvin yksinkertainen ja helppo. Keskihalkaisijalla oli tötsiä, jotka piti vain pujotella asettaen kääntymissuuntaan. Pitkillä sivuilla sitten väistettiin muutaman kerran keskihalkaisijaa kohti ja takaisin. Tulimme tehtävää ensin käynnissä.
Alkuun tuntui, etten saanut Paulaa taivutettua mihinkään suuntaan ja väistöihinkin se lähti vastahakoisesti. Opettaja neuvoi minua pidentämään ohjaa ja antamaan tammalle hieman tilaa edestä, vaikka minusta valmiiksi jo tuntui, että ohjat olivat ihan löysällä. Neuvo oli kuitenkin hyvä ja pätkittäin Paula alkoi tukeutumaan ohjaan ja jopa pyöristymään.
Kun tehtävä onnistui käynnissä, siirryimme raviin. Olin löytänyt hyvän otteen ohjista, joten ravia oli nyt helpompi työstää kuin alkuverkoissa. Pujottelussa Paula alkoi taipumaan eikä enää kiilannut pohkeitani. Piti vain varoa, ettei tamma vain kääntänyt päätään vinoon, vaan lähti oikeasti taipumaan kaulastaan asti. Väistöihinkin se lähti paljon helpommin ja halukkaammin tässä vaiheessa.
Juuri kun olin jotenkin edes ymmärtänyt, mistä nappuloista Paula toimii, tuntimme oli ohi. Ravasimme muutaman kierroksen loppuun ihan vain uraa pitkin. Tamma ei edes jatkanut, joten sain hoitaa sen pois. Pakko myöntää, että haluaisin mennä sillä uudelleenkin! Ja lupaan, että ensi kerralla saatte kuvia myös itse ratsastuksesta!
❤️:llä Annika
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommenttia tulemaan! Vastaan jokaiseen kommenttiin :)