#107 Avautuminen

Viime postauksen kolmanneksi viimeinen kuva aiheutti hirveän haloon kommenttiboksissa. Kuvassa siis minulla ja kahdella kaverillani on alkoholijuomat kädessä. Kommentteja lukiessani ryhdyin pohtimaan koko asiaa syvemmin ja päätin, että kirjoitan siitä ihan oman postauksen.

Muutamassa kommentissa minun mainittiin leveilevän juomisellani. Ensimmäisenä haluaisinkin tiedustella teiltä, että millä tavalla näette tuon leveilynä? Sehän on vain yksi kuva muiden joukossa ja Espanjan reissulla join ensimmäistä kertaa koskaan. En todellakaan laittanut tuota kyseistä kuvaa tänne blogiin juomien takia, vaan siksi että tykkään kuvasta muuten. Siinä on kaksi minulle tärkeää kaveria, jotka näyttävät iloisilta.

Sitten päästäänkin siihen asiaan, että kannattaako blogiin lisätä tuollaisia kuvia. Suurin osa anonyymeistä kommentoineista ajattelee, etten voisi blogiini tuollaista kuvaa laittaa. Tiedostan kyllä itsekin, että osa blogini ihanista lukijoista on nuorempia, mutta ei se estä minua lisäämästä haluamiani kuvia tänne. Tämä on minun blogi ja se kertoo minun elämästäni! Osa taas uskalsi tulla omalla nimellään kertomaan rehellisen mielipiteensä.

Ymmärrän, että kaikki eivät pidä alkoholin käytöstä tai tupakoinnista - varsinkaan näin nuorena - mutta se ei vahingoita teitä rakkaat lukijat mitenkään, jos minä juon tai poltan aivan toisessa maassa. Kertoisitteko minulle, miksi se haittaa teitä niin paljon? Päihteiden käyttö ei todellakaan ole kunnioitettava asia, mutta eiköhän jokainen saa itse päättää tuhoaako niin elimistönsä kuin elämänsäkin vai ei. Tietysti urheilijana minun tulisi huolehtia elämäntavoistani ja pitää hyvää huolta kropastani, mutta tietyissä määrin haluan kokeilla uusia asioita ja nauttia. Kerran sitä vain eletään.

En todellakaan ole ainoa tämän ikäinen, joka tupakoi tai juo alkoholia. Moni minua nuorempikin saattaa käyttää päihteitä paljon rajummin. Itse en ole koskaan ollut ympäripäissään enkä usko, että tulen olemaankaan. Minä oikeasti pelkään alkoholin tuomia vaikutuksia...

Olen sairastanut tyypin 1 -diabetestä reilun vuoden. Koskaan verensokerini ei ole laskenut niin alas, että olisin joutunut shokkiin, mutta pelkään että se tapahtuu vielä jonain päivänä. En usko pystyväni siihen, että lähtisin kaveriporukan kanssa juomaan itseni kaatokänniin. Jos alkoholi nousee päähäni enkä tajua asioita enään kuin normaalisti, en huomaa jos verensokerini laskee. Entä mitä sitten tapahtuu, kun joudun shokkiin ja kukaan alkoholia juoneista kavereistani ei voi auttaa minua?

Oma päihteiden käyttöni on hyvin vähäistä - uskoo ken tahtoo - eikä siitä tarvitse nostaa noin kauheaa meteliä. Osaan kyllä huolehtia itsestäni ja tiedän, ettei tupakointi tai alkoholin juominen ole hyväksi diabeetikoille saati sitten muillekkaan. En siis kaipaa kommenttiboksiin minkäänlaisia valituksia päihteiden käytöstäni, koska asia ei teille sinänsä kuulu. Sen sijaan haluaisin kuulla teidän rehellisiä mielipiteitä yleensäkin päihteistä, mistä voisi rakentaa lisää asiallista keskustelua.

♥:llä Annika