#90 Back to school...

Huomenna alkaa koulut, joten mikäs sen parempaa kuin viettää viimeistä lomapäivää tallilla kavereiden kanssa ja ratsastaen. Olin toivonut tunnille Saporoa ja Sarnaa, mutta sain katsoa moneen kertaan listaa ennenkuin tajusin. Minulle oli laitettu ennen tallin omistajaperheen käytössä ollut hollantilainen ratsuponi tamma Sheila, joka vasta aloittelee tuntiponin töitä. Ajattelin positiivisesti, että on mukavaa kokeilla uusia ratsuja vaikka pelottaakin hirmuisesti. Sheila nimittäin on tosi menevä ja herkkä pohkeelle, mikä ei vastaa yhtään sitä millaisilla ratsuilla yleensä menen.

Sheila oli jo alkukäynneissä tosi reippaan, mutta mukavan oloinen. Ennen tuntia "pelkäsin" myös sitä, että tulen tykkäämään kyseisestä ponista. Ensimmäiset ravipätkät oli melkoista kiihdyttelyä, mutta ympyrällä löysin tasaisen tahdin. Suunnan vaihtuessa halusin kokeilla taas käyntiä, mutta Sheila oli sitä mieltä että nyt ravataan. Melkoisen pidättelyn jälkeen käveltiin kuitenkin sovussa. Muut alkoivat jo laukkailemaan, joten minäkin tein niin. Laukannosto oli helppo ja vauhtikaan ei ollut kovin hurja, vaikka luulin sen kiihtyvän.

Ratsastuksenopettajamme tullessa vaihdettiin suuntaa tehden laukanvaihto. Sain tehtyä jopa puhtaan vaihdon, vaikka Sheila lähtikin kaasuttelemaan lujaa sen aikana. Jonkin aikaa laukattuamme siirryimme käyntiin ja kuuntelimme tehtävän. Aloimme ratsastamaan kolmikaarista kiemurauraa, jonka keskimmäiseen kiemuraan tuli voltti - kuten myös toiselle lyhyelle sivulle. Pitkällä sivulla ratsastimme jotain avotaivutuksen tapaista. Jonkin ajan kuluttua avotaivutuksen tilalle tuli kuitenkin pienet voltit aitaan päin, jotka onnistuivat Sheilan kanssa paremmin kuin hyvin.

   

Tehtiin koko tunti samaa tehtävää, mutta se sopi vallan mainiosti. Välillä Sheila heitteli päätään, mutta muuten tuntui tosi rennolta ja eteenpäin pyrkivältä. Pohkeella ei tarvinnut käskeä lähes ollenkaan, joten pystyin keskittymään pitämään jalkani menosuuntaan päin jotenkuten onnistuen. Tamma oli vasempaan kierrokseen tosi hyvä ja taipuikin mallikkaasti, mutta oikealle ratsastettaessa puri ikävästi kiinni kuolaimeen. Tunnin jälkeen huomasin kuvista, että oikeanpuoleinen "tikku" kuolaimessa oli jäänyt turparemmin alle, joten olisikohan tämä vaikuttanut asiaan.

Laama-poni

Kaikenkaikkiaan Sheilalla oli tosi kiva ratsastaa ja opin siltä jo yhden tunnin aikana paljon. Suurin edistys oli se, että pystyin pitämään pohkeeni paikoillaan. Yleensä jalkani on siis tosi rauhaton, mistä haluan eroon. Osasin myös pysyä rauhallisena, vaikka tuolla entisellä kisaponilla ratsastus pelotti. Vaan eipä pelota enään! Haluaisin ratsastaa sillä toistekin (:

© Linda

♥:llä Annika