Vaikka viime viikolla kävin neljästi tunnilla ja vielä kilpailuissakin, tuntui etten ollut pitkään aikaan päässyt ratsastamaan. Maanantaina oli siis pakollinen tarve päästä tunnille ja sain kuin sainkin paikan. Ratsuna minulla oli Cami, jota en olekaan ennen kokeillut.
Melkein ponimitoissa oleva kirjava hevonen oli jo valmiiksi tunnilla, joten minun ei tarvinnut varustaa sitä. Selkään päästyäni ja hetken aikaa verkattuani Cami tuntui tosi kivalta. Koska sain Camin kulkemaan haluamallani tavalla, pystyin taas keskittymään enemmän itseeni - varpaat menosuuntaan, pehmeät kädet, pohkeet lähellä ja sitä rataa.
Alkuverkkailujen jälkeen aloimme ratsastamaan tehtävää, johon sisältyi toisella pitkällä sivulla kolme volttia ravissa ja toisella väistöjä keskihalkaisijalle ja takaisin uralle. Vaikka Camin ravi oli hieman pompottava, päätin pitää jalustimet jalassa koko tunnin, jotta oppisin istumaan kunnolla myös niiden kanssa. Voltit sujuivat hyvin, mutta väistöissä kova käteni nousi taas esille. Cami väisti hyvin, mutta aina välillä kovan käteni johdosta se päätti rikkoa ravilta käyntiin.
Ennen suunnan vaihtumista ratsastimme vähän aikaa suoraa uraa pitkin hevosia eteenpäin. Camia ei tarvinnut paljon pyytää, joten tehtävä oli meille helppo. Myös toiseen suuntaan Cami toimi juuri niinkuin pyysin. Ainoa ongelma oli, että välillä heitin ohjat turhan löysäksi hakiessani kevyttä kättä.
Vaihdoimme tehtävää niin, että voltit tultiin laukassa ja toiselle pitkälle sivulle ratsastettiin loiva kiemura. Alkuverkoissa Cami oli laukannut hyvin, joten ajattelin sen sujuvan nytkin. Olin väärässä - Cami meni ravi-laukka-räpellystä vähän väliä ja volttien muoto oli milloin mitäkin. Se laukkasi rehellisesti vain lujaa. Vasta kun saimme käskyn siirtää hevoset raviin, sain Camin laukkaamaan myös volteilla ongelmitta. Loppuun ravailimme rennosti ja yritimme ratsastaa hevosia eteen-alas.
Koska tuntimme oli viimeinen, saimme viedä hevoset talliin ja purkaa ne. Innokkaasti Cami hamusi jo ruokakupille, joten harjasin sen vain nopeasti läpi. Tykkäsin tuosta kirjavasta kaverista paljon ja se oli yllättävän kevyt ratsastaa. Tallissa on nykyään ihan liikaa kivoja hevosia, joista en osaa päättää kenellä haluaisin mennä Saporon ollessa sairaslomalla!
Tiistaina vietin tallilla reilut neljä tuntia lähinnä vain kavereiden kanssa oleillen. Mukaan mahtui myös tuntien kuvailua ja Saporon hoitoa. Harjasimme Nooran kanssa Saporon huolella ja veimme sen taas ulos syömään. Sain ulkoa paljon kivaa materiaalia kiitos reippaan kuvaajan Lindan! Toivottavasti Saporo olisi pian ratsastuskunnossa...
♥:llä Annika
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommenttia tulemaan! Vastaan jokaiseen kommenttiin :)